Miten puhut itsellesi?

Miten puhut itsellesi?

Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, minkälainen on se ääni, jolla itsellesi puhut? Onko erilaisissa tilanteissa erilaisia tyylejä vai kuunteletko aina samanlaista ääntä, joka antaa sinulla tietynlaista viestiä?

Mitä puhuminen itselleen on?

Useimmiten tiedämme tai tiedostamme sen, miten puhumme muille ihmislle, tuttaville ja läheisille. Näissä puhetyyleissä saattaa olla eroja, riippuen tilanteesta, olosuhteesta, mielialasta ja niin edelleen. Saatamme myös huomata hetkessä tai jälkikäteen, että puhetyylimme olisi voinut olla erilainen kuin se käsillä olevassa hetkessä oli.

Puhuminen itselleen on hieman erilaista, sisäistä puhetta, jonka kuulet vain sinä itse. Tämä voidaan ajatella myös ajatuksina, mikä nyt itselle on luontevin tapa ajatella ja ymmärtää asia. Jokaisella meistä on tietynlainen ääni, jolla itselleen puhuu. Tämä ääni ja sen viesti, voi olla erilainen erilaisissa tilanteissa, samalla tavalla kuin silloin, kun puhumme muille.

On tärkeää tiedostaa miten itselleen puhuu, koska sillä on suuri merkitys siihen, miten näet ja koet itsesi ja miten suhtaudut itseesi erilaisissa tilanteissa. Sisäinen äänemme voi joskus antaa meille viestiä, jota ei välttämättä kannattaisi uskoa ja kuunnella 100%:sesti. Tästä johtuen oman äänen tarkastelu ja sen tiedostaminen voi auttaa näkemään asioita eri tavalla ja eri näkökulmista.

Miten puhut itsellesi?

Minkälainen on se tyyli, jolla itsellesi puhut?

Miten puhut itsellesi? Ehkä sait jo ajatuksesta vähän kiinni. Tätä asiaa kannattaa joskus miettiä ja pohdiskella tietoisesti tarkastellen. Saatat huomata, että sisäinen äänesi antaa sinulle koko ajan informaatiota, joka ei oikeasti ole totta. Onko sisäinen äänesi lempeä ja ystävällinen? Suhtaudutko itseesi niin kuin ystävään vai niin kuin johonkin, jota pitää koko ajan arvostella erilaisista syistä?

Puhuisitko ystävällesi tai lähimmäisillesi sillä tyylillä, jota itse kuuntelet? Minkälaista viestiä antaisit heille tällöin? Haluaisitko, että sinun ystäväsi puhuisivat sinulla niin kuin sinä puhut itsellesi?

Olemme usein ajatuksissamme ankaria ja armottomia itseämme kohtaan. Mikään ei riitä ja mikään ei ole koskaan kylliksi hyvä. Saatamme epäillä kaikkea mitä teemme ja olemme; olemmeko hyväksyttyjä, voiko näin tehdä, mitä jos joku näkee, etten osaa tai pysty?

Se, miten puhut itsellesi, näkyy väistämättä jollain tavalla myös ulospäin. Joskus saatamme siirtää oman sisäisen puheemme läheisiimme. Muun muassa stressin, jännittävien tilanteiden tai riittämättömyyden tunteiden keskellä yritämme purkaa omaa pahaa oloamme esimerkiksi tiuskimalla lähellä oleville, vaatimalla enemmän, olemalla tyytymättömiä tai ihan vain valittamalla kaikesta.

Miten puhut itsellesi?

Minkälaisia uskomuksia sinulla on, jotka tulevat näkyväksi sisäisessä puheessasi?

Me toimimme usein monien erilaisten uskomusten keskellä, joiden ajattelemme olevan totta. Usein nämä uskomukset ovat tiedostamattomia ajatteluketjuja, joihin saattaa liittyä täysin irrationaalisia asioita. Se, miten puhumme itsellemme, voi sisältää paljon uskomuksia, joiden tietoisuuteen tuominen voi todella muuttaa tyyliä, jolla itsellesi puhut sekä samalla kokemusta itsestäsi.

Tässä muutamia esimerkkejä:

  • Ajatteletko olevasi saamaton vätys, jos istut sohvalla siivoamisen sijaan?
  • Ajatteletko, että et ole riittävän hyvä, jos et ole koko ajan tekemässä jotain?
  • Ajatteleko, että mikään tekemäsi ei ole ikinä riittävän hyvää ja laadukasta?
  • Väheksytkö saavuttamiasi asioita?
  • Ajatteletko, että piiskaamalla itsesi tekemään asioita, on ainoa vaihtoehto?
  • Ajatteletko, että kukaan ei arvosta sinua tai sinun tekemisiäsi?
  • Ajatteletko, että et ole tärkeä?

Mitä jos yrittäisit lempeyttä?

Minkälaisia ajatuksia tämä kirjoitus sinussa herätti? Kuulostele omia ajatuksiasi ja tuntemuksiasi asian suhteen. Jos tunnistit itsesi monista yllä olevan listan kohdista, pohdiskele sitä, mistä ajatukset tulevat ja voisitko leikitellä ajatuksella, että ehkä jokainen niistä ei ole 100%:sesti totta.

Mitä jos antaisimme itsellemme mahdollisuuden kuunnella edes hetken verran sellaista äänä, jolla me puhumme läheiselle ystävälle. Jos puhuisit itsellesi hetken lempeästi, ymmärtävästi ja kannustaen? Miltä se kuulostaisi?

Meihin on usein sisäänrakennettu ajatus, että emme saisi mitään aikaan, jos emme itse ajatuksissamme piiskaisi itseämme eteenpäin. Ja niin kuin meidänt tulisi aina aina vaatia itseltämme enemmän ja kovemmin. Ja varmasti on niitä hetkiä, kun sille on aikansa ja paikkansa.

Ei ole kuitenkaan itsekästä, väärin tai huonoa joskus kuunnella sitä omaa sisäistä puhettaan ja puuttua siihen. Lempeys, ystävällisyys ja armollisuus ovat tärkeitä asioita, joiden kautta voimme löytää erilaista vahvempaa sisäistä voimaa ja varmuutta. Meidän ei tule olla itsemme vihamiehiä, tukemalla pääsemme niin paljon pidemmälle.

Kukaan muu kuin sinä, ei voi vaikuttaa siihen, minkälaista ääntä sinä kuuntelet

Olen myös Facebookissa

Palaa kotisivulle tästä

Kuvat: Pixabay


 

Vastaa